keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Kirjoittamisen palo?

Tänään se sitten tuli. Tietysti kaikista päivistä odottamattommin juuri tänään. Kun on viettänyt ensin 11-tuntisen päivän asiakkaalla, aika pitkälti kirjoittaen, niin mitäpä sitä illalla lopen uupuneena sitten muuta sielu voisikaan janota kuin suoltaa vähän lisää sanoja.

Samaan aikaan kun jokin sisällä pakottaa kirjoittamaan, pitää sanoja puoliksi pakottaa ulos.

Uuden blogin aloittaminen on vaikeaa. Siinä joutuu väkisinkin miettimään sitä vanhaa. Ja sitä, miksi se loppui. Miksi niin moni asia loppui. Ja varmaan jossain vaiheessa myös arvoimaan, oliko se kaiken sen arvoista. Mutta sen arvioinnin aika on joskus paljon myöhemmin. Tai tavallaan elättelen kai toiveita, ettei sitä tarvitse tehdä koskaan. Että lopulta kaikki olisi niin kristallinkirkkaasti hyvin, ettei minkäänlaiselle arvioinnille ole tarvetta eikä perusteluja.

...Tämän enempään minusta ei tänään sittenkään ole. Yllättävän raskasta.

Silti tuntuu keväältä.

3 kommenttia: